1887  Vapaaherra Standertskjöld
vedättää 8 kilometrin puhelinlinjan
Lahden kauppalasta tilalleen
Nastolan Koiskalaan

1888  Tilanomistaja Siren vedättää
linjan Lahti-Orimattila-Helsinki apuna
mäntsäläläisen vapaaherra
Richard de la Chapellen linjat.

1958  Hiihdon MM-kisat Lahdessa.
Salpausselän kisojen PHP:lle tuoma
maine tietoliikenteen taitajana leviää
maailmalle, kun 1978 ja 1989 kisatkin
menevät nappiin.

1890  Alueen puhelintoimen isäksi
nousee kauppias Aarne Juhani Oxenius.
Hänen ansiostaan puhelin leviää,
Lahden lisäksi Heinola, Sysmä, Hartola,
Vääksyn kanava, Asikkala, Artjärvi, Kärkölä,
Koski, Padasjoki,  Myrskylä,
Lammi, Hämeenlinna jne. 

1895  Lahden alueella on
12 keskusta ja 186 puhelinta, niistä 56
Lahden kauppalassa. Ensimmäinen
puhelinluettelo ilmestyy.

1968  Lahden koko alueen
automatisointi on toteutunut.

1905  Lahti saa kaupunkioikeudet.
Vuoden alussa Hotelli Lahdessa
pidetään kokous, jossa todetaan
oman puhelinlaitoksen tarve.

1969  Dataliikenne alkaa,
kun Keskon datasiirtolaitteet kytketään
Lahden ensimmäisinä puhelinverkkoon.
Näppäinpuhelin saapuu yhä useampaan kotiin.

1906 Lahden Keskinäinen Telefooniyhdistys
perustetaan. Sillä on 110 tilaajaa.

1970  Nimi muuttuu toiminta-aluetta
vastaavaksi Päijät-Hämeen
Puhelinyhdistykseksi. 

1907 Oma keskusasema avataan
Harju- ja Rauhankatujen kulmassa.
Kaupungissa on myös Orimattilan
Telefoniyhtiön keskus.
Kilpailu on kova; on kauppaliikkeitä,
joilla on kaksi puhelinta, toinen oman
kaupungin, toinen Orimattilan
keskusta varten.

1971  Keskustenväliseen tiedonsiirtoon
tulee mukaan digitaalitekniikka,
tärkeät kirjaimet PCM.
Heinolan toimitalo valmistuu.

1910  Lahti selviytyy voittajana.
Sen keskuksella on 397 tilaajaa,
eli 76 puhelinta tuhatta asukasta
kohden. Kaukouhteydet Helsinkiin,
Heinolaan, Mäntsälään ja Jyväskylään,
Kouvolaan ja Hämeenlinnaan alkavat toimia.

1914  Maailmansota alkaa.
Telefooniyhdistys lisää laskuihin sotaveron.

1981  Valokaapeliverkon rakentaminen
alkaa, ensimmäinen yhteys
välillä keskikaupunki - Jalkaranta.

1915  Ilmassa roikkuvat puhelinjohdot
ovat kalliit huoltaa ja rumat. Johtokunta
päättää aloittaa maakaapeloinnin.

1982  Ensimmäinen digitaalinen
puhelinkeskus otetaan käyttöön
Lahdessa. Kaikki keskukset on
digitalisoitu vuoteen 1996.

1983  Ensimmäiset satelliittilähetykset
vastaanotetaan Riihelän alueen
kaapelitelevisioverkkoon.

1985  Faksit alkavat olla
jo tavallisia yrityksissä.
Dataliikenne kasvaa huimasti.

1924  Lahdessa puhutaan jo
yli miljoona puhelua vuodessa.
Puhelinyhdistys on maan
kahdeksanneksi suurin, sijoitus on
parempi kuin asukasluku edellyttää.

1990  Koko PHP:n alue saavutetaan
paikallispuhelulla, verkkoryhmäraja
Lahti-Heinola poistuu.
Vuonna 1994 koko Hämeen alue
on yhtä paikallisaluetta.

1930  Maakaapelointi kaupunkialueella
on 100 %:sti toteutunut.

 1992  Ensimmäiset GSM-verkon
puhelut soitetaan. Matkapuhelinten
määrä kasvaa koko 90-luvun
räjähdysmäisesti. Vuosikymmenen
lopulla niitä on jo enemmän kuin
kiinteitä puhelimia.

1938  Lahti siirtyy automaattiseen
puhelinvälitykseen.

1994  PHP pääsee mukaan
kauko- ja ulkomaanpuheluiden
myyntiin. Puhelinliikenteen
täysi kilpailu alkaa.

1939  Joulukuun 1. päivänä Lahdessa
soitetaan kolminkertainen määrä puheluita,
ennätykselliset 21.153;
talvisota on alkanut edellispäivänä.

1996  Suuri puhelinnumerouudistus
valmistuu.

1941  Uusi ennätys syntyy
ennen jatkosodan syttymistä:
24.916 puhelua yhtenäpäivänä.
Sota ja pula lamauttavat toimintaa.

1945  Sota on ohi. Lahden kaupungin
väkiluku kasvaa yli 5000 karjalaisella,
monet heistä yrittäjiä.
Pula linjoista on huutava.
Puhelinyhdistys ostaa
ensimmäisen auton, avojeepin.

1951  Maan ensimmäinen kaupunkien
välinen automaattiyhteys Lahden ja
Heinolan välillä avataan.

2007  PHP siirsi teleliiketoimintansa DNA Oy:lle.
PHP Holding ja PHP Liiketoiminta Oyj ovat omistaja-
yhtiöitä, jotka huolehtivat omistaja-arvon säilymisestä
ja kasvamisesta DNA Oy:ssä. 

 1954  Harjukadulle valmistuu uusi
keskusasemarakennus. 8 miljoonan
vuotuisen puhelun raja ylittyy.